Oven aukaisi keski-ikäinen nainen, jolla oli lämmin hymy ja väsyneet
silmät. Mulle esiteltiin kuusi vierasta ihmistä - sosiaaliviranomaisia,
poliiseja, sairaanhoitaja. En kuullut heidän nimiään tai nähnyt kasvoja,
vapisevin käsin vaan kättelin ihmisiä etsien Nikaa niiden joukosta.
Olin jo aikeissa kysyä missä se on, mutta sanat kuolivat mun huulilleni
kun silmäni osuivat sohvalla istuvaan nuorukaiseen.
Nika oli
muuttunut puolessa vuodessa täysin tuntemattomaksi. Se tuijotti mua
ilmeettömänä, polvet vasten rintaa ja kädet jalkojen ympärille
kiedottuina. Sen kasvot olivat kapeat ja
värittömät, hiukset värjätyt. Vaaleat enkelikiharat olivat poissa, ja
tilalla oli joka suuntaan sojottava sotkuinen musta hiuspehko,
hymykuopista ei ollut tietoakaan, eikä punertavista silmistä voinut
nähdä niille ennen niin ominaista kirkkautta ja lämpöä. Ja siinä se vaan
istui hiljaa paikoillaan, tuijottaen mua, sanomatta sanaakaan. Mä en
tuntenut sitä nuorta poikaa ollenkaan – se ei ollut se Nika, jonka mä
odotin kohtaavani.
Käänsin nopeasti katseeni sinisistä silmistä, mun oli pakko.
Ihmiset
puhuivat puhumasta päästyäänkin, mä nyökkäilin välillä osoittaakseni
kuuntelevani, vaikka en rehellisyyden nimissä ymmärtänyt sanaakaan.
Jokainen puhui vuorotellen, toiset virallisiin lakipykäliin vedoten,
toiset otsa huolesta ja sympatiasta rypyssä. Merkityksettömiä sanoja
sosiaalihuollosta, tuesta ja avusta, aa-ryhmistä, huumetyöstä, äidin ja jonkun miehen oikeudenkäynnistä, mun kesken jääneestä koulusta, asunnosta, Nikan koulunkäynnistä. Tuijotin vaan suoraan eteeni, voimatta tarkentaa
katsettani mihinkään. Silmissä kirveli, eikä paha olo lähtenyt
nielemällä.
"Janus?” Käänsin katseeni naiseen edessäni, samaan joka oli avannut mulle oven. ”Oletko vieläkin huostaanoton kannalla? Kuten jo sanoin aiemmin,
saisitte kaiken mahdollisen avun mitä sosiaalihuollosta vaan voidaan
tarjota.”
En uskaltanut katsoa Nikaan, mutta aistin sen nousseen seisomaan.
”Jan, mä pyydän…”, poika kuiskasi hiljaa, ääni pidätellystä itkusta värähtäen. ”Älä anna niiden viedä mua pois täältä.”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti