keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

Kauhutarina ja runo

Kävin eilen katsomassa Nälkäpelin, mutta nyt ehdin tänne blogiinkin. Tässä kirjoitelmat, olkaa hyvä. ;)


Kuljin synkässä metsässä. Puut ojentelivat oksiaan kuin ahnaita käsiä ja tuuli kuulosti kuolleiden valitukselta. Vilkuilin taakseni varmana siitä, että minua seurattiin. Eikö tuolla puiden varjoissa ollutkin joku? Ja ketkä kuiskivat ja nauroivat pusikossa?
   Yhtäkkiä takaani kuului oksan kaikuva rasahdus, ja käännyin ympäri sydän takoen. Huusin kauhusta, kun näin mustiin pukeutuneen pojan, joka oli kohottanut veitsen päänsä yläpuolelle. Juuri ennen kuin hän iski minua, tunsin piston käsivarressani ja kaikki pimeni.
   Avasin silmäni ja huomasin olevani valkoisessa huoneessa, sänkyyn sidottuna.



Maassa kuura,
ulkona talvi,
kylmä.

Vain yksinäisyys seuranani,
silmissä surua,
iholla sadepisaroita.


Nälkäpeli

2 kommenttia:

  1. Kävin itsekkin katsomassa eilen Nälkäpelin ja hyvä oli!! Krjoitat tosi hyvin:)

    VastaaPoista
  2. Ja runo on tosi kaunis, vaikkakin lyhyt:) kirjoita vain lisää runoja!! tykkään

    VastaaPoista